<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <title type="text">Anan ajatuksia</title>
  <updated>2019-08-05T23:12:26+03:00</updated>
  <generator uri="http://rohea.com" version="0.1">Blog Integration Feed Generator</generator>
  <link rel="alternate" type="text/html" href="https://anderson.vuodatus.net/"/>
  <link rel="self" type="application/atom+xml" href="https://anderson.vuodatus.net/feeds/atom"/>
  <id>https://anderson.vuodatus.net/</id>
  <author>
    <name>anderson</name>
    <uri>https://anderson.vuodatus.net/</uri>
  </author>
  <entry>
    <title type="html"><![CDATA[eka tarina]]></title>
    <summary type="html"><![CDATA[<p>Nonni, meninpäs sitte laittamaan blogiakin nettiin, mikähän muhunkin
on menny! Ehkä muuttuvat elämäntilanteet ajaa tälläsiin ratkaisuihin.</p>
<p>Eli</p>
<p>Elämään kuuluu täl hetkel faijan välttely, se on eka. Tietsikal
hääräämine, se on toka. Ja vikaks leffojen kattelu ja koriksen peluu on
täyttäny mun elämän. Futista en voi pelaa koska muut ei lähe, niil on
aina jotain parempaa tekemist, paskiaiset. Huomasin just et aloin
korjata kielioppivirheitä, ehkä tää on hyvä paikka semmoseen, ees
jossain voi saada tilaisuuden kirjottaa oikein.</p>
<p>Juon viinaa, ainakin join äske yhen lasin. Must alkaa tuntuu et se
voi olla ongelma joskus, ei nyt tietenkään. Koska nuoriahan tässä viel
ollaan, ei hätää vaik syö epäterveellisesti ja juo sillo tällö. Taino
toi sillo tällö on alkanu olee jo melkee jokailtasta touhua. En muista
millon en olis yhen rauhottavan ottanu illas. Eli siis kostee putki
jatkuu päiväst toisee. Mut se on varmaa iha ok, en tartte sitä, haluun
vaan ottaa sellasen, kaljan tai ryypyn tai.. Se vaan tuntuu oikeelt ku
oon pienes humalas. Oon sillon oma itteni. Täysin selvinpäin oon pelkkä
nössö kuka ei pysty yhtään mihinkään. Mikään ei tunnu onnistuvan.
Jännitän joka pientä asiaa, pieni alkoholimäärä antaa sellasta
itsevarmuutta että pystyn jokapäiväset asiat hoitamaan. Henkisesti
siis. Koska juon yleensä VAIN illalla tai yöllä. Tuun varmaa laittaa
tänne lisää joskus kaikennäköstä joten saatte huomata miten kirjotukset
erottuu ku oon oma itteni tai ku oon vapiseva nössö.</p>
<p>Oon ollu rakastunuki nyt ekaa kertaa, ehkä. Ehkä sen takii etten
tiiämitä rakkaus on. En saanu vastakaikua, tietenkään, joten tääkin
asia taas opetti mua monelaki lailla. Ensinnäki oon ehkä varmempi
naisten seuras, jollain lailla. Toisekseen mul oli hemmetin hauskaa tän
tytön kans, en tiiä pitäsköhän nimee julkasta, no okei, tuskin se ees
lukee tätä ja jos lukee ni so what. Johanna. Johanna on sen nimi ja oon
tykänny siit kolme vuotta. En oo kolmeen vuoteen oikeestaan pystyny
ajattelemaan ketään muuta tyttöö ku sitä, yks hairahdus oli, iha paska
sellane. Se muija, Mirka, oli iha hirvee, en ees tajuu miks sen kans
olin yhessä. Pillua en saanu, sormetin kyllä, mut nää on toisarvosia
seikkoja. Oisin saanu jos oisin halunnu, harmitti ku en käyttäny
tilaisuutta hyväkseen, muttei enää. Mitä välii sil enää on miten
pitkälle sen kans menin sängys. Iha hyvää vaan etten sitä pannu, tiedä
mitä tautei siltki ois saanu, kortsu oli taskus mutten usko et siin
hötäkäs sitä oisin laittanu. Enivei, tää johanna on sellanen tyttö et
alta pois. Se saa miehen tuntemaan ittensä tosi tärkeeks, se on varmaan
erittäin hyvä paras kaveri, en epäile yhtää, mut se kenet se sit
valitsee rinnalleen, on kyl erittäin onnekas. Mu propsit menee sille
tyypille, kuka se ikinä sit onkaan. Johanna on saanu mut tuntemaan
sellasii tunteit mitä en oo ikinä enne kokenu, no okei ala-asteel yhen
leenan kans mut se ei varmaa ees kattonu mua päin. Johanna sentään
puhuu mulle ja on kaveri, paitsi nyt. Mä taisin vahingos kertoo et
pidän siit joten suhde meni sit kai siinä. Kaverisuhde siis. Harmittaa
sinänsä, mut jos ajattelisin kokonaan järjen avulla, enkä pelkästään
tunnepohjalt, en näkis enkä kuulis siit enää ikinä, se olis mulle
parasta. Joka kerta ku kuulen siitä, sydän hakkaa niin ettei siin oo
mitään järkee. Parhaiten menee sillo ku en kuule siit mitää, unohdan
sen tavallaan kokonaan. Se kyl pysyy mun sydämes loppuun asti, näin
uskosin, mut mun on pakko jatkaa eteenpäin, ei täst muute tuuyhtää
mitään. BTW, pakko täs sanoo et intis mun aseen nimi oli Johanna. Eka
naisen nimi mikä tuli mielee. Toine vaihtoehto ois ollu pamela. Onneks
tuli toi johanna ekaks. Mul oli johanna2 ja johanna3 intis, ase vaihtu
pariin otteseen. Nimee en halunnu vaihtaa. Johanna on täydelline.
Kuulostan iha friikilt. Mut ihmiset on, sen oon lyhyen elämäni aikana
huomannu. Jopa moneen otteseen. Se jaksaa aina yllättää.</p>
<p>En oo ite lukemas näit omiakaan kirjotuksia, enkä lue muidenkaan.
Mut jos joku jaksaa näit mun juttuja lukee, oon aika kiitollinen. Nää
auttaa mua jo näin ku saan purettuu nää, Heidi on muute auttanu siin
kans tosi paljo, joten mulle on aivan sama vaikkei kukaan katsellaan
koskaan näit sanoja kohtaiskaan.</p>
<p>Palaan pian omien ajatuksieni kanssa. Ehkä näin saan jatkaa huomiseen!</p>]]></summary>
    <published>2007-05-31T22:13:00+03:00</published>
    <updated>2019-08-05T23:12:26+03:00</updated>
    <link rel="alternate" type="text/html" href="https://anderson.vuodatus.net/lue/2007/05/eka-tarina"/>
    <id>https://anderson.vuodatus.net/lue/2007/05/eka-tarina</id>
    <author>
      <name>anderson</name>
      <uri>https://anderson.vuodatus.net/</uri>
    </author>
  </entry>
</feed>
